Näinpä juurikin, Vanja sitten aloitti keskiviikkona juoksut, joten ei osallistuta viikonloppuna kokeeseen. On meillä jo varma koepaikka elokuun omiin kisoihin, mutta pitää yrittää vielä jonnekin muuallekin kokeeseen ennen niitä.
Juhannuksena oltiin mökillä ja koirat sai juosta kaasupohjassa koko ajan. Ja niin Vinka tekikin! Ja Vinka kävi myös yksin uiskentelemassa kosken suvannossa, muiden ruikuttaessa rannalla. Tehtiin juhannuspäivänä Vinkalle elämän ensimmäinen verijälki. Se oli noin 100 metriä pitkä suora, jossa alussa makaus, keskellä makaus ja lopussa kaatona sieni. Ikää jäljellä oli noin 2 tuntia ja verta oli reilusti. Vietiin Vinka jäljen alkuun ja se oli heti tosi kiinnostunut. Häntä kylläkin laski alas, joten vähän nuorta neitiä pelotti. Hyvin kuitenkin selvittiin koko jälki läpi. Tästä on hyvä jatkaa.
Tosiaan, kun Vanjalla alkoi juoksut, niin ei sitten tietenkään voida osallistua edes harjoituksiin. Mutta kun olen harjoituksista maksanut, niin otin sitten Vinkan ekaa kertaa tutustumaan vepeen ja voi mikä yllätys se oli sekä minulle, että Vinkalle! Edellisestä ryhmästä oli hukkuva paikalla, joten samahan se oli sitäkin testata. Heiluteltiin patukkaa, että Vinka kiinnostui. Hukkuva kahlasi taaksepäin koko ajan kutsuen Vinkaa ja heilutellen patukkaa. Päästin Vinkan matkaan ja Vinka menikin reippaasti hukkuvan luo ja otti patukan ja toi sen rantaan (siis pelkän patukan.) Tehtiin toinen samanlainen toisto, nyt ei tarvinnut hukkuvankaan niin paljoa edes kutsua. Hyvä Vinka!
Toisella kierroksella otettiin ensin veneajelua, se meni hyvin. Sitten otettiin matalasta veneestä hyppy. Tai no joo, hyppy ja hyppy... Paremminkin sellainen liukuminen veteen, jotta koko koira sukelsi. Mutta tuli kuitenkin reippaasti heti kun kutsuin. Tehtiin toinen ja se oli suurin piirtein samanlainen liukuminen :))
Kolmannella kierroksella tehtiin veneen hakua. Tai siis pelkän köyden hakua veneestä. Innostettiin taas Vinkaa rannassa ja vene kun lipui ulapalle, apuohjaaja kutsui koko ajan Vinkaa ja näytti köyttä. Matkaa noin 10 metriä. Vinka lähti reippaasti veneelle päin ja otti hyvin köyden suuhun ja kääntyi heti kohti rantaa. Tehtiin toinen samanlainen ja sekin meni hyvin.
Kylläpäs oli illalla väsynyttä mutta onnellista labraduudelin pentua. Minullekin jäi hyvi mieli treeneistä. Onhan Vinka tosi kova uimaan ja muutenkin tosi innokas kaikkeen toimintaan, mutta että ekat vepetreenit meni noin hyvin, niin se oli yllätys itsellekin! Keretään vielä ainakin kaksi kertaa Vinkan kanssa käymään treeneissä ennen kuin Vanjan juoksut on ohi. Jaa, josko ensi kesänä soveen?!?!
torstai 30. kesäkuuta 2011
torstai 23. kesäkuuta 2011
vepe, Vepe, VEPE!
Viime aikoina ei olla hirveästi mitään muuta tehty kuin lenkkeilty, uitu ja Vanjan kanssa vepeilty. Koska JoVen möllivepe oli peruttu, niin meillä olikin normaalitreenit keskiviikkona 15.6. Vanjan kanssa harjoiteltiin kahden veneen liikettä täysillä matkoilla, ei mitään ongelmaa. Vientiä niin, ettei Vanja nähnyt palkkaa, hieman ongelmaa. Oman veneen hinausta, ei suurempia ongelmia. Ikuinen murheenkryynimme vienti ei siis oikein ottanut onnistuakseen, sillä Vanja ei luottanut palkan olevan veneessä. Sitten kun palkkaa näytettiin ja veneestä kutsuttiin Vanjaa, niin hyvin meni liivit veneelle asti.
Sunnuntaina 19.6. oltiin lisätreeneissä. Sielläkin otettiin toisen veneen hinausta, ei ongelmaa. Vanja pysyy jopa yllättävän hyvin paikallaan ja on suht rauhallinen, mutta ponkaisee kyllä heti liikkeelle, kun annan käskyn. Toisella kierroksella tehtiin vientiä niin, että minä otin koiran ulos, hetsasin sitä rasialla (meidän palkka veneestä), jätin Vanjan istumaan paikalleen, vein rasian rantaan ja annoin veneessä olijoille ohjeet, pyysin koiran sivulle ja siitä alkoi suoritus. Vanja ei siis "konkreettisesti" nähnyt, että vein rasian veneelle, näki vaan, että lähdin rantaan päin. Tällä kertaa usko riitti veneelle asti. Tehtiin ensimmäinen toisto lähes täydellä matkalla ja esineenä oli poiju. Toinen vienti otettiin niin, että Vanja näki, että rasia meni veneeseen ja esineenä pelastusliivit. Hyvin meni tämäkin (totta kai, kun Vanja näki palkan).
Keskiviikkona 22.6 jälleen vepeä treenailemassa Kaunislahdessa. Tällä kertaa mukana oli maalitolpat, joten helpompi hamottaa, että tuleeko koira ollenkaan oikeaan suuntaan oman veneen hinauksessa vaiko eikö. Otettiin siis ekana oman veneen hinaus. Matka oli koematka. Treenikaveri jäi rantaan maalitolppien väliin seisomaan, näytettiin palkkaa lähtiessä, että Vanja tajuaisi tulla häntä kohti. Vanja hieman arpoi hyppäämistä (ajatteli varmaan, että jos tästä kurotan ja nostan tuon köyden, niin nuo ihmiset varmaan soutaa rantaan, kun tännekin pystyivät soutamaan :DD), mutta hyppäisi sitten kuitenkin hyvin ja otti heti köyden suuhun. Ensimmäiset 30 metriä meni hyvin, mutta sitten Vanja ikään kuin katseli sivuillensa ja koiran kurssi muuttui, lähti vetämään aika paljon sivuun. Annoin treenikaverille merkin, että kutsuisi Vanjaa. Vanja ei hirveästi reagoinut kutsuihin, mutta suoristi kuitenkin linjaansa maalitolppiin nähden jonkin verran. Loppujen lopuksi tuli noin 2 metriä maalilinjan ohi. Ihan jees suoritus minusta, koska oli aika tuulinen kelikin silloin.
Toisessa erässä otettiin ylläri, ylläri, vientiä. Tein niin, että annoin jo rannassa palkan veneessä olevalle henkilölle ja lähdin hetsaamaan Vanjaa autolle. Annoin Vanjan olla häkissä, hetsasin ulkopuolella rasialla ja sanoin, että vien sen veneeseen. Lähdin rantaanpäin ja olin poissa pari minuuttia. Menin hakemaan Vanjan autosta (edellinen koira oli vielä suorittamassa), mentiin seisomaan polulle ja hetsasin koko ajan Vanjaa, että "missä sinun rasia on?". Mentiin rantaan suorituspaikalle, ihmiset oli jo veneessä. Vene liikkeelle ja minä hetsaan edelleen Vanjaa kysymällä rasiasta ja hieman pannasta "nyppimällä" vai mikähän lie oikea sana, kuitenkin "ikään kuin virittämällä koiraa, kuin jousipyssyn nuolta" :) Kun vene oli täydessä matkassa, nakkasin poijun suuhun ja lähetin koiran matkaan. Ja sehän vei! Ainoa miinus hommassa oli se, että Vanja pudotti esineen, mutta se pudotti sen niin, että avustaja ylsi sen ottamaan helposti. Siis pudotus tuli noin 0.5 sekuntia liian aikaseen. Toinen vienti otettiin niin, että Vanja näki selvästi rasian ja esineenä oli pelastusliivit, nou problem, paitsi tuo pudotaminen 0.5 sekuntia liian aikaseen. Kyllähän sitä tuohonkin pitäisi kiinnittää huomiota, mutta minä vaan olen niin tyytyväinen, että sain Vanjan lähtemään hyvin veneelle! Lopuksi tehtiin taas niin, että kun vene tuli rantaan, annoin veneeseen rasian ja hetsasin vielä siinä, että sinne se rasia jää. (eli koiralle mielikuvaa siitä, että palkka on aina veneessä).
Viikon päästä kisat, joten toivotaan, että vienti onnistuisi!
Sunnuntaina 19.6. oltiin lisätreeneissä. Sielläkin otettiin toisen veneen hinausta, ei ongelmaa. Vanja pysyy jopa yllättävän hyvin paikallaan ja on suht rauhallinen, mutta ponkaisee kyllä heti liikkeelle, kun annan käskyn. Toisella kierroksella tehtiin vientiä niin, että minä otin koiran ulos, hetsasin sitä rasialla (meidän palkka veneestä), jätin Vanjan istumaan paikalleen, vein rasian rantaan ja annoin veneessä olijoille ohjeet, pyysin koiran sivulle ja siitä alkoi suoritus. Vanja ei siis "konkreettisesti" nähnyt, että vein rasian veneelle, näki vaan, että lähdin rantaan päin. Tällä kertaa usko riitti veneelle asti. Tehtiin ensimmäinen toisto lähes täydellä matkalla ja esineenä oli poiju. Toinen vienti otettiin niin, että Vanja näki, että rasia meni veneeseen ja esineenä pelastusliivit. Hyvin meni tämäkin (totta kai, kun Vanja näki palkan).
Keskiviikkona 22.6 jälleen vepeä treenailemassa Kaunislahdessa. Tällä kertaa mukana oli maalitolpat, joten helpompi hamottaa, että tuleeko koira ollenkaan oikeaan suuntaan oman veneen hinauksessa vaiko eikö. Otettiin siis ekana oman veneen hinaus. Matka oli koematka. Treenikaveri jäi rantaan maalitolppien väliin seisomaan, näytettiin palkkaa lähtiessä, että Vanja tajuaisi tulla häntä kohti. Vanja hieman arpoi hyppäämistä (ajatteli varmaan, että jos tästä kurotan ja nostan tuon köyden, niin nuo ihmiset varmaan soutaa rantaan, kun tännekin pystyivät soutamaan :DD), mutta hyppäisi sitten kuitenkin hyvin ja otti heti köyden suuhun. Ensimmäiset 30 metriä meni hyvin, mutta sitten Vanja ikään kuin katseli sivuillensa ja koiran kurssi muuttui, lähti vetämään aika paljon sivuun. Annoin treenikaverille merkin, että kutsuisi Vanjaa. Vanja ei hirveästi reagoinut kutsuihin, mutta suoristi kuitenkin linjaansa maalitolppiin nähden jonkin verran. Loppujen lopuksi tuli noin 2 metriä maalilinjan ohi. Ihan jees suoritus minusta, koska oli aika tuulinen kelikin silloin.
Toisessa erässä otettiin ylläri, ylläri, vientiä. Tein niin, että annoin jo rannassa palkan veneessä olevalle henkilölle ja lähdin hetsaamaan Vanjaa autolle. Annoin Vanjan olla häkissä, hetsasin ulkopuolella rasialla ja sanoin, että vien sen veneeseen. Lähdin rantaanpäin ja olin poissa pari minuuttia. Menin hakemaan Vanjan autosta (edellinen koira oli vielä suorittamassa), mentiin seisomaan polulle ja hetsasin koko ajan Vanjaa, että "missä sinun rasia on?". Mentiin rantaan suorituspaikalle, ihmiset oli jo veneessä. Vene liikkeelle ja minä hetsaan edelleen Vanjaa kysymällä rasiasta ja hieman pannasta "nyppimällä" vai mikähän lie oikea sana, kuitenkin "ikään kuin virittämällä koiraa, kuin jousipyssyn nuolta" :) Kun vene oli täydessä matkassa, nakkasin poijun suuhun ja lähetin koiran matkaan. Ja sehän vei! Ainoa miinus hommassa oli se, että Vanja pudotti esineen, mutta se pudotti sen niin, että avustaja ylsi sen ottamaan helposti. Siis pudotus tuli noin 0.5 sekuntia liian aikaseen. Toinen vienti otettiin niin, että Vanja näki selvästi rasian ja esineenä oli pelastusliivit, nou problem, paitsi tuo pudotaminen 0.5 sekuntia liian aikaseen. Kyllähän sitä tuohonkin pitäisi kiinnittää huomiota, mutta minä vaan olen niin tyytyväinen, että sain Vanjan lähtemään hyvin veneelle! Lopuksi tehtiin taas niin, että kun vene tuli rantaan, annoin veneeseen rasian ja hetsasin vielä siinä, että sinne se rasia jää. (eli koiralle mielikuvaa siitä, että palkka on aina veneessä).
Viikon päästä kisat, joten toivotaan, että vienti onnistuisi!
maanantai 13. kesäkuuta 2011
Jos mestään haluat mennä nyt, niin takuulla yllätyt...
...On Vanja siellä, jäljen tiellä, takuulla eksynyt!
KePo oli eilen Mönnin mejäkokeessa odotellessaan ruennut sanoittamaan biisejä uudestaan, eikä kyllä mennyt yhtään väärin nuo sanat :P
Mejä-koe 12.6, Kontiolahti, Mönni
Koeselostus:
"Hyvä rauhallinen lähtö, alkumakaus nuuhkitaan, jonka jälkeen alkaa sopivavauhtinen maa- ja ilmavainuinen aaltoileva jäljestys. 1. Kulmalla katko, jossa veritys kuljetaan loppuun. Lenkittäen, osittain jäljentekijöiden jälkiin tukeutuen 2. osuudelle. 2. osuuden lopussa laaja lenkki jäljen sivuun joka johtaa hukkaan asti. Osoitetaan uusi alku. 2. kulma pienellä lenkillä. 3. osuuden alussa tarkistuslenkki ojan toiselle puolelle johtaa toiseen hukkaan. Osoitetaan uusi alku. 3. kulma tarkasti. 4. osuudella tarkistuslenkki jäljen sivuun vie koiran kolmanteen hukkaan, tuomari keskeyttää kokeen. 1. makaus ohitetaan, 2 ja 3. makaus osoitetaan pysähtyen. Ajoittain hyvää jäljestystä, mutta välistä ajatus katoaa jäljestystyöstä."
Tuomarina Minna Vornanen, tulos VOI0
KePo ja Vanja saivat kuitenkin tsemppikiertopalkinnon, Konstan Kupin, hyvästä yhteistyöstä. Palkinnon on tarkoitus tsempata jatkamaan alkanutta mejäuraa.
Häh?!? Kaksi viikkoa sitten Vanja jäljesti suorat täydellisesti, merkkasi kaikki makaukset erinomaisesti, mutta ongelmat tuli kulmissa. Nyt kulmat täydellisesti ja ongelmat tuli suorilla. Voi kun pääsisi tuonne koiran mielen sopukoihin ja tietäisi, että mistähän päin tällä kertaa tuuli.
KePo oli eilen Mönnin mejäkokeessa odotellessaan ruennut sanoittamaan biisejä uudestaan, eikä kyllä mennyt yhtään väärin nuo sanat :P
Mejä-koe 12.6, Kontiolahti, Mönni
Koeselostus:
"Hyvä rauhallinen lähtö, alkumakaus nuuhkitaan, jonka jälkeen alkaa sopivavauhtinen maa- ja ilmavainuinen aaltoileva jäljestys. 1. Kulmalla katko, jossa veritys kuljetaan loppuun. Lenkittäen, osittain jäljentekijöiden jälkiin tukeutuen 2. osuudelle. 2. osuuden lopussa laaja lenkki jäljen sivuun joka johtaa hukkaan asti. Osoitetaan uusi alku. 2. kulma pienellä lenkillä. 3. osuuden alussa tarkistuslenkki ojan toiselle puolelle johtaa toiseen hukkaan. Osoitetaan uusi alku. 3. kulma tarkasti. 4. osuudella tarkistuslenkki jäljen sivuun vie koiran kolmanteen hukkaan, tuomari keskeyttää kokeen. 1. makaus ohitetaan, 2 ja 3. makaus osoitetaan pysähtyen. Ajoittain hyvää jäljestystä, mutta välistä ajatus katoaa jäljestystyöstä."
Tuomarina Minna Vornanen, tulos VOI0
KePo ja Vanja saivat kuitenkin tsemppikiertopalkinnon, Konstan Kupin, hyvästä yhteistyöstä. Palkinnon on tarkoitus tsempata jatkamaan alkanutta mejäuraa.
Häh?!? Kaksi viikkoa sitten Vanja jäljesti suorat täydellisesti, merkkasi kaikki makaukset erinomaisesti, mutta ongelmat tuli kulmissa. Nyt kulmat täydellisesti ja ongelmat tuli suorilla. Voi kun pääsisi tuonne koiran mielen sopukoihin ja tietäisi, että mistähän päin tällä kertaa tuuli.
tiistai 7. kesäkuuta 2011
Vähän kaikkea
Aloitetaas vaikka sillä, että Vinka taitaa seurata Vanjan tassunjälkiä ainakin yhdessä asiassa:
Ollaan nyt tehty niin, että koirat ei saa nukkua makuuhuoneessa ollenkaan. Syystä siitä, että Vanja ja Vermutti valtaa sängyn, kantavat sinne hiekkaa ja ihmiset ei meinaa mahtua enää omaan sänkyynsä ollenkaan. Noh, Vinkalle tämä vissiin otti vähän koville ja hällä ei ollut mitään muuta tekemistä, niin tuossapa tulos. Tämän aamuisen jälkeen päätettiin, että Vanja ja Vermutti ei nuku makuuhuoneessa, mutta Vinka nukkuu. Vinka kun ei tule sänkyyn nukkumaan, kun sillä on muutenkin aina niin kuuma :)
Osallistuttiin Vanjan kanssa Outokummun VALMIIN JÄLJEN mejäkokeeseen lauantaina 28.5. Kylläpäs minun KePo pääsi helpolla, ei tarvinnut kuin kulkea liinan perässä :P Tässä arvostelu:
A) Jäljestämishalukkuus (0-6) 4
B) Jäljestämisvarmuus (0-12) 6
C) Työskentelyn etenevyys (0-10) 5
D) Lähdön, kulmauksien, makauksien ja katkon selvittämiskyky sekä tiedottaminen/kaadolla haukkuminen (0-14) 8
E) Käyttäytyminen kaadolla (0-3) 3
F) Yleisvaikutelma (0-5) 3
Laukauksen sieto hyväksytty, pisteet 29 ja 3. palkinto. Tuomarina Markku Hassinen
"Ohjattu rauhallinen lähtö makausta tutkien. 1. osuus jälkitarkasti aina kulmalle, jossa hakemista ja siitä ajautuu 1. hukkaan. Osoitetaan 2. osuudelle puhdas jälki ja taas erinomaisesti 2. kulmalle, jossa katkos. Katkos tuottaa suuraia vaikeuksia ja laajoja lenkkejä tulosuuntaan, mutta sieltä sitten kaartaen vereyksen lopun lähelle sekä määrätietoisesti 3. osuuden alkuun, katkos selvitetään. 3. osuus erinomaista jäljestystä 3. kulmalle, jossa edetään suoraviivaisesti yli aina 2. hukkaan. Osoitetaan puhdas jälki 4. osuudelle ja taas erinomaisesti jäljestäen aina kaadolle saakka. Sorkkaa jää nuuhkimaan ja nappaa sen suuhun. Makaukset koira osoittaa kaikki erinomaisesti. Tänään hyvän jäljestäjän vaikeudet olivat kulmauksen selvittämisessä."
Tuomari nauroikin, että Vanja hieman vedätti ohjaajaa, kun katkolla oli lähtenyt katselemaan opasta ja siitä sitten aivan suoraan oli bongannut kohdan, josta jälki jatkuu :)) Ensi sunnuntaina olisi luvassa Mönnissä uusi koettelemus. Toivottavasti ei vain olisi näin kamalan kova helle, että koiralla olisi edes jotain saumaa selvitä kokeesta.
Vinkan kanssa ollaan tehty muutamia pk-jälkiä ja sit treenailtu tottista. Käyttökoirien kurssista on vielä kolme kertaa jäljellä, huomenna esineruutu ja sit 2 kertaa tottista. Harjoiteltiinhan me Vinkan kanssa näyttelyseisomista, kun menin sen ilmoittamaan tuohon Joensuun KV näyttelyyn elokuun puolivälissä. Tässäpä antia:
Ollaan käyty nyt muutamana päivänä peräkkäin yhdistetyllä lenkki- ja uimareissulla. Vinka on kyllä jo tosi hyvä ja rohkea uimari. Menee reippaasti veteen eikä jännitä yhtään. Tänäänkin juoksuttivat tuossa kanavalla vettä (oltiin alapuolella) ja vaikka virta vei keppiä ja Vinkaa kovasti, niin tyttö vaan porskutti ahkerasti rantaan. Hyvää treeniä tulevaisuuden vepehaaveita ajatellen. Vanjakin ui tosi hyvin, eikä virta tuntunut sitäkään haittaavan. Itse asiassa siinä on sellainen hyvä paikka, jossa voidaan KePon ja Vanjankanssa harjoitella vientiä, toinen vaan menee vastarannalle, niin tulee hyvä matka.
Huomenna sitten korkataan Vanjan kanssa vepekausi, toivottavasti kelit olis kohdillaan. Vinkan kanssa jätetään vepeharrastus vasta ensi kesään (tai korkeintaan kokeillaan jotain juttuja syksymmällä) ja tehdään uimisen, kuivaviennin, hallinnan ja yhteistyön kanssa ensin pohjat kuntoon.
Osallistuttiin Vanjan kanssa Outokummun VALMIIN JÄLJEN mejäkokeeseen lauantaina 28.5. Kylläpäs minun KePo pääsi helpolla, ei tarvinnut kuin kulkea liinan perässä :P Tässä arvostelu:
A) Jäljestämishalukkuus (0-6) 4
B) Jäljestämisvarmuus (0-12) 6
C) Työskentelyn etenevyys (0-10) 5
D) Lähdön, kulmauksien, makauksien ja katkon selvittämiskyky sekä tiedottaminen/kaadolla haukkuminen (0-14) 8
E) Käyttäytyminen kaadolla (0-3) 3
F) Yleisvaikutelma (0-5) 3
Laukauksen sieto hyväksytty, pisteet 29 ja 3. palkinto. Tuomarina Markku Hassinen
"Ohjattu rauhallinen lähtö makausta tutkien. 1. osuus jälkitarkasti aina kulmalle, jossa hakemista ja siitä ajautuu 1. hukkaan. Osoitetaan 2. osuudelle puhdas jälki ja taas erinomaisesti 2. kulmalle, jossa katkos. Katkos tuottaa suuraia vaikeuksia ja laajoja lenkkejä tulosuuntaan, mutta sieltä sitten kaartaen vereyksen lopun lähelle sekä määrätietoisesti 3. osuuden alkuun, katkos selvitetään. 3. osuus erinomaista jäljestystä 3. kulmalle, jossa edetään suoraviivaisesti yli aina 2. hukkaan. Osoitetaan puhdas jälki 4. osuudelle ja taas erinomaisesti jäljestäen aina kaadolle saakka. Sorkkaa jää nuuhkimaan ja nappaa sen suuhun. Makaukset koira osoittaa kaikki erinomaisesti. Tänään hyvän jäljestäjän vaikeudet olivat kulmauksen selvittämisessä."
Tuomari nauroikin, että Vanja hieman vedätti ohjaajaa, kun katkolla oli lähtenyt katselemaan opasta ja siitä sitten aivan suoraan oli bongannut kohdan, josta jälki jatkuu :)) Ensi sunnuntaina olisi luvassa Mönnissä uusi koettelemus. Toivottavasti ei vain olisi näin kamalan kova helle, että koiralla olisi edes jotain saumaa selvitä kokeesta.
Vinkan kanssa ollaan tehty muutamia pk-jälkiä ja sit treenailtu tottista. Käyttökoirien kurssista on vielä kolme kertaa jäljellä, huomenna esineruutu ja sit 2 kertaa tottista. Harjoiteltiinhan me Vinkan kanssa näyttelyseisomista, kun menin sen ilmoittamaan tuohon Joensuun KV näyttelyyn elokuun puolivälissä. Tässäpä antia:
Huomenna sitten korkataan Vanjan kanssa vepekausi, toivottavasti kelit olis kohdillaan. Vinkan kanssa jätetään vepeharrastus vasta ensi kesään (tai korkeintaan kokeillaan jotain juttuja syksymmällä) ja tehdään uimisen, kuivaviennin, hallinnan ja yhteistyön kanssa ensin pohjat kuntoon.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)