Pihatokoja ja eilinen agi

Aloitetaan noista pihatokoista. Ollaan useampana päivänä tehty ulkona ollessamme kaikennäköistä tokoon liittyvää. Häiriöitä ollaan saatu yllin kyllin, välillä Vermutti varastaa ruudusta palkan ja välillä Hemmo kulettelee ruutumerkkejä pitkin pihamaata. Mikäs sen mukavampaa, varsinkin, kun siinä ruudussa ne suurimmat ongelmat onkin :D

Vanja on siis oikein vaatimalla vaatinut, että tehdään mamma jotain. Lunta on tullut ihan taivaan täydeltä ja minä oon henkihieverissä kolannut ja vielä sen jälkeen Vanja tulee innokkaana hyppimään päälle, joten kyllähän se on tuo energia käytettävä hyödyksi.

Olen taas vaihteeksi keksinyt luoksetulon pysäytykseen uuden tekniikan. Näyttäisi suht hyvin toimivan. Jospa sitä nyt vaikka muistaisin palkata joka kerta oikeasta ja hyvästä pysähdyksestä, etten taas miljoonatta kertaa joutuisi vaihtamaan tekniikkaa ja opettamaan koko jutun alusta. Vanjalla on tällä kertaa hommassa mukana vauhtia, joten mii laik! Katsotaan nyt sitten, että päästäänkö/lähdetäänkö enää koskaan kisoihin kokeilemaan. Mutta onpahan seuraavaa koiraa varten takataskussa paljon tietoa, että näin ei ehkä olisi kannattanutkaan tehdä, eikä varsinkaan vaihtaa käsimerkistä suulliseen, suullisesta käsimerkkiin, käsimerkistä suulliseen, suullisesta käsimerkkiin... No joo!

Tuo ruutukin onnistuu, ainakin omassa pihassa. Sehän se suuri murheenkryyni onkin ollut, kun kokeissa ei tahdo onnistua. Pitäisi vaan saada itseä niskasta kiinni ja lähteä treenaamaan jonnekin muualle kuin omalle pihalle. Toisaalta, omassa pihassa on niin helppo treenata Hemmon päiväunien aikaan. Kaksi puolta asiassa, mutta jos alkaa oikeesti kunnolla toimimaan, niin ehkä sitten lähdetään omasta pihasta suureen maailmaan treenimään.

Kaukojen tekniikkaa olen yrittänyt hioa uudeksi. Yritän, että takajalat pysyisi paikallaan. Vanja on selvästi bonjannut idean. Matka on tosi lyhyt, sillä haluaisin saada mahdollisimman paljon onnistuneita toistoja.

Muuten kyllä kaikki loput liikkeet hanskassa jollain tavalla. Mutta kuten sanoin, en ehkä enää "kolmen vuoden voittajaluokassa ilman 1-tulosta"-fiiliksen jälkeen jaksa välttämättä uskoa, että me lähetään kisomaan, mutta vannomatta paras.

Kennelpiirin sivuillekin oli tullut ilahduttavan paljon kokeita. Pitääkin rueta koekalenteria täyttämään jo hyvissä ajoin, että saa varmasti kamalan stressin päälle :D Olishan siellä tietysti muutama tokokoekin, jonne vois mennä, mutta katsotaan sitä lähempänä sitten.

Eilen agissa treenin aiheena oli keppikulmat. Joo, koirahan on jo kakkosissa, mutta sille ei ole opetettu keppikulmia. Noh, parempi myöhään jos silloinkaan, vai miten se meni? Eilen siis treenattiin sitä. Alkuun otin vain ihan, että Vanjan piti honata, että eka keppi jää vasemmalle puolelle ja palkka siitä. Ihmeen nopeasti otus sen oppikin. Ei tarvinnut montaa toistoa. Toisella kierroksella tein ensin koko radan ja sitten taas tuota keppien sisäänmenoa. Hyvin näytti Vanjalle jäävän päähän, mutta sehän voidaan vasta todistaa seuraavissa treeneissä, että tajusko se sen oikeasti. Hyvin Vanja pujotteli, mutta saishan sitä vauhtia olla lisää. Mutta Vanja on Vanja, vaikka voissa paistais :D