tiistai 10. toukokuuta 2011

Kursseilua tuutin täydeltä

Vinkan kanssa ollaan nyt kahdella eri kurssilla yhtä aikaa. Käyttökoirien järjestämällä pentukurssilla ja Pohjois-Karjalan noutajakoirayhdistyksen järjestämällä taipumuskoekurssilla. Harmittavasti näistä menee kaksi kertaa päällekäin, mutta minkäs mahdat.

Viime viikolla maanantaina oli Käyttökoirien teorialuento, ei sinänsä varsinaisesti mitään uutta tullut, mutta hyvä on kerrata noita juttuja ennen kurssille menoa. Keskiviikkona oli Noutajien taippariteoria. Torstaina sitten aloitettiinkin ihan oikeat treenit Käyttökoirien riveissä. Mentiin Vinkan kanssa vähän aiemmin, saatiin kahden seuraavan kerran jutut siinä ennen kuin aloitettiin varsinaiset treenit. Vinka toimi ihan kivasti, alussa piti vähän haukkua ja katsella ihmeissään ympärille, mutta makkaran saattelemana alkoi tekemään töitä ihan kivasti. Aiheena oli kontakti, istuminen, luoksetulo ja leikkiminen. Kontakti ok, mutta uusi paikka teki hieman tepposia. Pitää harjoitella enemmän ulkona. Istuminen onnistuisi pelkästään käskyllä, mutta kannattaa kuulema ottaa mukaan vielä käsimerkki ja suorittaa istuminen nopeammin, eli kiinnitetään nopeuteen huomiota, kun meillä on joskus tarkoitus toivottavasti kisata. Luoksetulo ok, vauhti tosi hyvä. Leikkiminen myöskin hyvää, joskin en hirveästi uskaltanut revitellä, lähinnä härnäsin ja Vinka sai kantaa lelua, hampaiden vaihtuminen kun on vielä kesken. Tässä tulee nyt parin viikon tauko, mutta sitten taas jatketaan. Siihen asti saatiin kotiin LÄKSYÄ!!! Ei siinä mitään, hyvä homma, edistää varmasti paljon oppimista, kun niitä juttuja tekee väliaikoina kotona, eikä vaan kentällä 5 minuuttia kerran viikossa :P

Lauantai-iltana minun KePo kävi tekemässä Vanjalle mejä-jäljen. Jäljen pituus noin 400 metriä, kaksi katkokulmaa, kolme makausta suorilla. Jäljen muoto avoimen luokan jälki. Jäljen ikä noin 14 tuntia. Vanja oli ihan täpinöissään :)) Alussa meni ihan huuhaata, mutta osui sitten ensimmäiselle makaukselle. Ensimmäisestä kulmasta meni ohi ja etsi, etsi ja minun "pienellä" avustuksella löysi jäljen, toisen makauksen merkintä ok ja taas seuraavasta katkokulmasta ohi... :( Käveltiin takasin päin ja Vanja itse otti jäljen uudestaan ylös. Mutta siis painoi ohi kuin höyryjuna ja minä olin varma, että se oli jäljellä. Viimeinen makaus ok ja sitten kaadolle, jossa oli ruokakuppi odottamassa. Päänvaivaa siis aiheuttaa nuo katkokulmat. Niitä oli helpotettu tarkoituksella, mutta eipä ainakaan näin kevään ensimmäisessä jäljessä tuntunut se näkyvän. Kaikkien makauksien merkintä mielestäni erinomainen, Vanja pysähtyy, kaapii voimakkaasti maata, odottaa siinä jonkin aikaa ja lähtee sitten itsenäisesti jatkamaan matkaa eteenpäin. Noh, onhan tässä vielä aikaa tehdä ainakin toinen harjoitusjälki Vanjalle ennen Outokummun koetta, joka on lauantaina 28.5. (siis mennään, jos juoksut ei ala).

Käytiin jäljen ajon jälkeen lenkillä ja mentiin kanavan rantaan, että koirat saa uida jos haluaa. Viskelin Vanjalle keppiä ja Vinka lähti Vanjan perässä uimaan :) Ei tuntunut kylmä vesi haittaavan. Hyvin osasi Vinka uida, pysyi ainakin pinnalla.

Maanantai-iltana oli sitten vuorossa taipparitreenit Tukholmanlammilla. Ensimmäisenä käytiin vähän metsässä kävelemässä ja moikattiin muutamia koiria, sillä Vinkan piti haukkua alussa jonkin verran kaikille ja kaikelle. Ensimmäisenä testinä oli haulikon laukaus. Oltiin eturivissä, että kouluttajat pystyi katsomaan, miten meidän ensikertalaiset reagoi. Vinkan piti ekalle laukaukselle vähän haukkua, mutta palkitsin kuitenkin makkaralla ja rauhoittelin sitä. Toinen laukaus meni jo paljon paremmin, Vinka oli tosi tarkkaavainen, eikä haukahtanut kertakaan. JES! Haulikko on vissiin joka kerta mukana, joten sitä päästään ainakin harjoittelemaan.

Varsinaisen koulutuksen aiheena oli riistaantutustuminen eli varis, lokki ja kani. Kaksi ensimmäistähän Vinka on nähnyt jo ja ottanut molemmat suuhun. Ekaksi tehtiin variksella. Eka kerta meni ihan hyvin, Vinka otti variksen suuhun ja lähti tulemaan minun luo ja toikin saaliin perille asti. Tehtiin toinen kerta, mutta Vinkapa ei ottanutkaan varista suuhun vaan katseli minua ja vähän närppi lintua. Ei mitään rikkomista tms. mutta kunhan vaan ei kehdannut tuoda sitä minulle. Minä sain juoksennella pitkin maita ja mantuja ja Vinka vaan seisoi variksen vieressä ja katseli minua kuin Hoo Moilanen. Joo, kutsuin sitten Vinkan pois, se tuli pari metriä ja katsoi taakseen ikään kuin "hei, multa unohtui jotain", ei kuitenkaan hakenut lintua vaan tuli tyhjänä minun luo.

Sitten vuorossa oli lokki. En muista tarkalleen miten sen kanssa kävi, mutta aiemmin ei ole ollut ongelmia. Kolmantena kani. Vinka oli tosi kiinnostunut ja yrittikin sitä ottaa jaloista ja korvista, mutta ei ihan uskallut tai mikä liekkään riittänyt. Hyvin kuitenkin nuuski, eikä ollut yhtään pelokas. Tästä on hyvä jatkaa!

Kurssilla on muuten Vinkan pentueesta yhteensä neljä koiraa. Oli mukava nähdä muitakin! Torstaina taas jatketaan harjoituksia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti