Vinka kävi näyttäytymässä pentuluokassa Joensuun näyttelyssä lauantaina 13.8. Tuomarina oli Gerda Halff-Van Boven (Alankomaista). Arvostelu oli seuraavanlainen (vapaasti suomennettuna)
"Hyvä tyyppi. Maksanvärinen. Hyvin kehittynyt pää. Voimakas purenta. Kaunis kaula. Runko ei ole tasapainossa tällä hetkellä. Juuri riittävät kulmaukset edessä. Ylälinjan turkki voisi olla parempi. Voisi olla kiinteämpi takaa. Haluaisin paremman hännän. Liikkuu vinottain, rapumaisesti. Kaunis turkki. Oikea labradorin temperamentti."
Tuloksena pentujen 3. Osallistujia oli 4 kappaletta.
Selvitin tuota "on the move she is crabbing", eli vapaasti suomennettuna liikkuu vinottain, rapumaisesti. Ja niinhän Vinka siis tekee, se näyttää aika hassulta :) Toivottavasti ei ole mitään terveydellistä haittaa. Netin ihmeellisen maailman mukaan jos koira liikkuu rapumaisesti, vinottain, koiran takakulmaukset antavat pidemmän askeleen kuin vähemmän kulmautunut etuosa. Toivottavasti "ongelma" korjaantuu, kun koira kasvaa täyteen mittaansa.
Ollaan Vinkan kanssa vepeilty ja kivasti sujuu :) Kovasti jo odottelen ensi kesää :D
maanantai 15. elokuuta 2011
maanantai 1. elokuuta 2011
Treenipäivitystä taasen
Ollaan oltu kesälomalla koko porukka, joten päivittelyt on jääneet hieman vähemmälle.
Vinkan kanssa ollaan tehty kotosalla hieman tottista. Seuraamista tehdään imuttamalla edelleen ja pitää olla tosi tarkkana, että missä oma käsi on, että onko koira suorassa vai ei. Peruasentoa avustetusti. Luoksetulon eteenistumista. Maahanmenoa, seisomista ja istumista, vielä pitää apuja käyttää. Vauhtinoutoa. Yhden tunnarin etsimistä, ruutua, mitähän muuta? Siinähän sitä jo onkin. Vielä ei kyllä ole kokeeseen mitään asiaa, jospa sitä vaikka sitten ensi keväänä. Intoa koiralla on kyllä tehdä vaikka mitä, mutta siitä älypuolesta ei ole aina niinkään tietoa :)
Vepeilemässä on käyty Vinkan kanssa muutamia kertoja. Alokasluokan liikkeitä ollaan tehty, eli veneestä hyppyä noin maksimissaan 15 metrin matkalla. Vinkan pitää hieman arpoa, että lähtiskö vaiko eikö lähtis. Tarvitsee useamman kutsun siihen, että hyppää veteen. Nyt lähtöjä voi jo hypyiksi kutsua. Vienti onnistuu ihan kivasti. Palkkana on lelu veneessä. Lähetän vielä Vinkan rantavedestä, että ei vain kääntyisi. Hyvin menee perille asti ja tökkää kuonolla venettä. Vinka pitää esineestä aika tiukasti kiinni, mutta eipähän putoa ;)
Veneenhaku onnistuu ihan kivasti noin 15 metrin päästä. Köydellä hetsataan lähtiessä ja vielä matkallakin. Ja jos ei meinaa tajuta lähetä, niin veneestä kutsutaan. Eilisissäkin treeneissä piti minuun kontaktia niin tiukasti, että ei muitanut mitä piti tehdä. Mutta intoa on tässäkin hommassa. Vetoa ei tule vielä Vinkalle yhtään, soutaja soutaa koko matkan takaisin rantaan. Pointtina kuitenkin on se, että se vene tulee perässä, eli tottuu jo siihenkin.
Hukkuvan hakemisen kanssa ei ole mitään ongelmaa. Hukkuva menee niin syvälle, että voi sitten kävellä pois. Eli kun Vinka menee hakemaan hukkuvaa, ottaa damin suuhun, niin hukkuva kävelee koiran perässä rantaan. Tässä sama homma kuin veneen haussa, että vetoa ei tule yhtään, mutta hukkuva tulee perässä, eli koira ei sitten jatkossa "säikähdä" sitä.
Innokas lähtö ensimmäiselle lokille
Ensimmäisen lokin palautus
Innokasta uintia toiselle, noin 25 metrin päähän heitetylle lokille
Toisen lokin palautus, mielestäni ote näyttää hyvältä
Eilen käytiin KePon kanssa tekemässä taipparitreenejä Vinkalle. Ensin käytiin viskaamassa lokkia veteen. Tämän homman Vinka teki ekaa kertaa näin pitkällä matkalla ja muutenkin ekaa kertaa taipparikurssin jälkeen. KePo siis ohjasi Vinkaa ja minä olin avustaja. Ensin heitto rantaveteen noin 10 metrin päähän. Vinka lähti hyvin hakemaan ja toi ihan kivasti rantaveteen, ei kuitenkaan ihan käteen asti. Toinen heitto oli noin 25 metrin päähän rannasta (heitin laiturilta, en olisi muuten jaksanutkaan :)), Vinka taas intoa täynnä hakemaan. Ei meinannut ensin paikantaa lokkia, kun oli aika aallokko, mutta hyvin sitten löytyi. Palautus rantaveteen, josta hilasi vielä vähän lähemmäs, melkein käteen asti.
Sitten siirryttiin kotiin. Minä vein kolme varista hakuruutuun ja neljäs oli heittovaris. Ihan kivasti kävi kaikki hakemassa, palautuksessa on hieman toivomisen varaa. Mutta suhteellisen hyvin meni, sillä koskaan ei oltu tehty noin sokkona tuota hakuruutua. Pisin varis oli varmaan jossain 25 metrin päässä. Nyt vain pitää laajentaa tuota hakualuetta, että etsii sitten myös kauempaa. KePolla hieman polttelisi kokeilla taippareita tänä vuonna, mutta saa nyt nähdä. Ollaan menossa lähiaikoina käymään kasvattajan luona katsomassa kania, että mitäs Vinka siitä tuumii. Taipparitreeneissähän silloin toukokuussa ei ottanut hirmu hyvin suuhun, mutta jollain tavalla. Katsotaan mitä tapahtuu.
Vanja kävi lauantaina keskeyttämässä Kuopiossa vepekokeen. KePo ohjasi. Ekassa liikkeessä ei tuonut venettä ja viennissä ei lähtenyt viemään. Saattaa olla, että nämä oli Vanjan viimeiset vepekokeet. Mielestäni tyhjän saa tekemättäkin.
Tässä vielä Vinka ja Vanja pihalla. Kuvassa näkee hyvin koirien värieron, sekä sen, minkä väriset silmät Vinkalla on. Vanjallahan on tosi tumman ruskeat, Vinkalla enemmänkin tuollaiset kellertävät.
Ja loppukevennykseksi pienempi KePo syöttää Vermutille mustikoita, kun Vermutti ei osaa itse kerätä :))
Vinkan kanssa ollaan tehty kotosalla hieman tottista. Seuraamista tehdään imuttamalla edelleen ja pitää olla tosi tarkkana, että missä oma käsi on, että onko koira suorassa vai ei. Peruasentoa avustetusti. Luoksetulon eteenistumista. Maahanmenoa, seisomista ja istumista, vielä pitää apuja käyttää. Vauhtinoutoa. Yhden tunnarin etsimistä, ruutua, mitähän muuta? Siinähän sitä jo onkin. Vielä ei kyllä ole kokeeseen mitään asiaa, jospa sitä vaikka sitten ensi keväänä. Intoa koiralla on kyllä tehdä vaikka mitä, mutta siitä älypuolesta ei ole aina niinkään tietoa :)
Vepeilemässä on käyty Vinkan kanssa muutamia kertoja. Alokasluokan liikkeitä ollaan tehty, eli veneestä hyppyä noin maksimissaan 15 metrin matkalla. Vinkan pitää hieman arpoa, että lähtiskö vaiko eikö lähtis. Tarvitsee useamman kutsun siihen, että hyppää veteen. Nyt lähtöjä voi jo hypyiksi kutsua. Vienti onnistuu ihan kivasti. Palkkana on lelu veneessä. Lähetän vielä Vinkan rantavedestä, että ei vain kääntyisi. Hyvin menee perille asti ja tökkää kuonolla venettä. Vinka pitää esineestä aika tiukasti kiinni, mutta eipähän putoa ;)
Veneenhaku onnistuu ihan kivasti noin 15 metrin päästä. Köydellä hetsataan lähtiessä ja vielä matkallakin. Ja jos ei meinaa tajuta lähetä, niin veneestä kutsutaan. Eilisissäkin treeneissä piti minuun kontaktia niin tiukasti, että ei muitanut mitä piti tehdä. Mutta intoa on tässäkin hommassa. Vetoa ei tule vielä Vinkalle yhtään, soutaja soutaa koko matkan takaisin rantaan. Pointtina kuitenkin on se, että se vene tulee perässä, eli tottuu jo siihenkin.
Hukkuvan hakemisen kanssa ei ole mitään ongelmaa. Hukkuva menee niin syvälle, että voi sitten kävellä pois. Eli kun Vinka menee hakemaan hukkuvaa, ottaa damin suuhun, niin hukkuva kävelee koiran perässä rantaan. Tässä sama homma kuin veneen haussa, että vetoa ei tule yhtään, mutta hukkuva tulee perässä, eli koira ei sitten jatkossa "säikähdä" sitä.
Innokas lähtö ensimmäiselle lokille
Ensimmäisen lokin palautus
Innokasta uintia toiselle, noin 25 metrin päähän heitetylle lokille
Toisen lokin palautus, mielestäni ote näyttää hyvältä
Eilen käytiin KePon kanssa tekemässä taipparitreenejä Vinkalle. Ensin käytiin viskaamassa lokkia veteen. Tämän homman Vinka teki ekaa kertaa näin pitkällä matkalla ja muutenkin ekaa kertaa taipparikurssin jälkeen. KePo siis ohjasi Vinkaa ja minä olin avustaja. Ensin heitto rantaveteen noin 10 metrin päähän. Vinka lähti hyvin hakemaan ja toi ihan kivasti rantaveteen, ei kuitenkaan ihan käteen asti. Toinen heitto oli noin 25 metrin päähän rannasta (heitin laiturilta, en olisi muuten jaksanutkaan :)), Vinka taas intoa täynnä hakemaan. Ei meinannut ensin paikantaa lokkia, kun oli aika aallokko, mutta hyvin sitten löytyi. Palautus rantaveteen, josta hilasi vielä vähän lähemmäs, melkein käteen asti.
Sitten siirryttiin kotiin. Minä vein kolme varista hakuruutuun ja neljäs oli heittovaris. Ihan kivasti kävi kaikki hakemassa, palautuksessa on hieman toivomisen varaa. Mutta suhteellisen hyvin meni, sillä koskaan ei oltu tehty noin sokkona tuota hakuruutua. Pisin varis oli varmaan jossain 25 metrin päässä. Nyt vain pitää laajentaa tuota hakualuetta, että etsii sitten myös kauempaa. KePolla hieman polttelisi kokeilla taippareita tänä vuonna, mutta saa nyt nähdä. Ollaan menossa lähiaikoina käymään kasvattajan luona katsomassa kania, että mitäs Vinka siitä tuumii. Taipparitreeneissähän silloin toukokuussa ei ottanut hirmu hyvin suuhun, mutta jollain tavalla. Katsotaan mitä tapahtuu.
Vanja kävi lauantaina keskeyttämässä Kuopiossa vepekokeen. KePo ohjasi. Ekassa liikkeessä ei tuonut venettä ja viennissä ei lähtenyt viemään. Saattaa olla, että nämä oli Vanjan viimeiset vepekokeet. Mielestäni tyhjän saa tekemättäkin.
Tässä vielä Vinka ja Vanja pihalla. Kuvassa näkee hyvin koirien värieron, sekä sen, minkä väriset silmät Vinkalla on. Vanjallahan on tosi tumman ruskeat, Vinkalla enemmänkin tuollaiset kellertävät.
Ja loppukevennykseksi pienempi KePo syöttää Vermutille mustikoita, kun Vermutti ei osaa itse kerätä :))
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)